Maksa

Maksa

Tietoa maksakasvaimista, niiden diagnostiikasta sekä siitä, miten toimenpideradiologia voi auttaa yksilöllisten hoitopäätösten tekemisessä.

Tietoa maksakasvaimista, niiden diagnostiikasta sekä siitä, miten toimenpideradiologia voi auttaa yksilöllisten hoitopäätösten tekemisessä.

Sairauden ymmärtäminen

Maksa on yksi kehon tärkeimmistä elimistä, ja se huolehtii sadoista elintärkeistä tehtävistä. Se muun muassa käsittelee ravintoaineita, puhdistaa verta, varastoi energiaa ja tuottaa elimistön normaalille toiminnalle välttämättömiä proteiineja.

Kuten monissa muissakin elimissä, myös maksassa voi kehittyä erityyppisiä kasvaimia. Osa niistä on hyvänlaatuisia eivätkä vaadi hoitoa, kun taas osa on pahanlaatuisia ja voi edellyttää lisätutkimuksia tai hoitoa.

Nordic Focal Therapiesilla olemme erikoistuneet valikoitujen maksakasvainten diagnostiikkaan ja kuvantamisohjattuun hoitoon.

Kehittyneen kuvantamisen ja toimenpideradiologian asiantuntemuksen avulla autamme potilaita ymmärtämään sairautensa ja kartoittamaan yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja.

Maksakasvainten tyypit

Maksakasvaimella tarkoitetaan maksassa esiintyvää poikkeavaa solukasvua. Maksakasvaimet jaetaan kahteen pääryhmään.

Maksan primaarikasvaimet

Primaarikasvaimet saavat alkunsa maksan omista soluista.

Yleisin pahanlaatuinen maksan primaarikasvain on maksasolusyöpä (hepatosellulaarinen karsinooma, HCC), joka kehittyy maksasoluista eli hepatosyyteistä.

Maksan primaarisyöpään liittyy usein:

  • Krooninen maksasairaus

  • Maksakirroosi

  • Hepatiitti-infektiot

  • Pitkäaikainen maksatulehdus

Sitä voi kuitenkin esiintyä myös potilailla, joilla ei ole todettu maksasairautta.

Maksan etäpesäkkeet (sekundaariset maksakasvaimet)

Sekundaarisia maksakasvaimia syntyy, kun syöpä leviää maksaan muualta kehosta.

Maksa on yleinen etäpesäkkeiden sijaintipaikka runsaan verenkiertonsa vuoksi.

Yleisiä lähtökohtia ovat:

  • Paksu- ja peräsuolisyöpä

  • Rintasyöpä

  • Haimasyöpä

  • Munuaissyöpä

  • Keuhkosyöpä

  • Melanooma

Maksaetäpesäkkeiden hoito riippuu muun muassa alkuperäisen syövän tyypistä, muutosten määrästä ja sijainnista sekä potilaan hoitosuunnitelman kokonaisuudesta.

Hyvänlaatuiset maksamuutokset

Kaikki maksamuutokset eivät ole syöpää.

Monet kuvantamisessa havaitut maksalöydökset ovat hyvänlaatuisia, ja ne vaativat usein vain seurantaa.

Yleisiä hyvänlaatuisia maksamuutoksia ovat:

  • Maksakystat

  • Hemangioomat eli verisuonikasvaimet

  • Fokaalinen nodulaarinen hyperplasia (FNH)

  • Maksa-adenoomat

Jos kuvantaminen ei anna selvää diagnoosia, voidaan suositella lisäkuvantamista tai koepalan ottamista.

Maksakasvainten oireet

Monet maksakasvaimet eivät aiheuta oireita varhaisvaiheessa. Kuvantamistutkimusten lisääntyneen käytön vuoksi monet maksamuutokset löytyvät sattumalta muista syistä tehdyissä tutkimuksissa.

Mahdollisia oireita ovat:

  • Jatkuva epämukavuuden tunne tai kipu ylävatsan oikealla puolella

  • Selittämätön laihtuminen

  • Ruokahaluttomuus

  • Väsymys

  • Kylläisyyden tunne jo pienten ruokamäärien jälkeen

  • Ihon tai silmänvalkuaisten kellertyminen (keltaisuus)

  • Muutokset maksa-arvoissa

Nämä oireet eivät ole erityisiä juuri maksakasvaimille, minkä vuoksi tarkka kuvantaminen ja erikoislääkärin arvio ovat tärkeitä.

Miten maksakasvaimet diagnosoidaan

Oikea diagnoosi on perusta sopivimman hoitotavan valinnalle.

Arviointi perustuu yleensä kuvantamislöydösten, kliinisten tietojen, laboratoriotutkimusten ja tarvittaessa kudosnäytteiden yhdistelmään.

TT-kuvantaminen

Varjoainetehosteinen tietokonetomografia (TT) antaa yksityiskohtaista tietoa maksasta ja auttaa arvioimaan:

  • Maksamuutosten kokoa ja sijaintia

  • Kasvainten lukumäärää

  • Suhdetta läheisiin verisuoniin ja elimiin

TT-kuvantaminen on myös tärkeä työkalu hoidon suunnittelussa.

Magneettikuvaus (MRI)

Magneettikuvaus tarjoaa erinomaisen pehmytkudoserottelukyvyn, ja sitä käytetään usein, kun maksamuutoksen luonnetta halutaan selvittää tarkemmin.

Sen avulla asiantuntijat voivat erottaa erityyppisiä maksamuutoksia toisistaan ja arvioida kasvaimen ominaisuuksia.

Ultraääni

Ultraääni on laajasti käytetty kuvantamismenetelmä, joka mahdollistaa maksamuutosten reaaliaikaisen arvioinnin.

Sitä käytetään yleisesti myös kuvantamisohjattujen toimenpiteiden ohjaamiseen.

Kuvantamisohjattu kudosnäytteenotto eli biopsia

Joissakin tapauksissa pelkkä kuvantaminen ei riitä varmistamaan maksamuutoksen tarkkaa luonnetta.

Tällöin voidaan ottaa pieni kudosnäyte kuvantamisohjauksessa. Näin asiantuntijat voivat tutkia solut ja varmistaa tarkan diagnoosin.

Milloin sinun pitäisi hakeutua erikoislääkärin arvioon?

Erikoislääkärin arvio voi olla aiheellinen, jos:

  • Sinulla on todettu maksakasvain

  • Kuvantamisessa on löytynyt epäselvä maksamuutos

  • Maksassa todettu muutos vaatii lisäselvittelyä

  • Sinulla on toisesta syövästä lähtöisin olevia maksaetäpesäkkeitä

  • Haluat tietoa käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista

Varhainen erikoislääkärin arvio voi auttaa selvittämään diagnoosin ja määrittämään sopivimman seuraavan askeleen.

Tarjoamamme hoidot

Jos sinulla on todettu maksakasvain, käymme vastaanotolla läpi eri hoitovaihtoehdot yksilöllisen tilanteesi mukaan.

Lue lisää:

→ Kuvantamisohjatut kasvainhoidot

→ Kuvantamisohjatut biopsiat

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko kaikki maksakasvaimet syöpää?

Eivät. Monet maksamuutokset ovat hyvänlaatuisia eivätkä vaadi hoitoa. Lisäkuvantaminen tai koepala auttavat selvittämään epäselvän muutoksen luonteen.

Miten maksakasvaimet löydetään?

Monet maksakasvaimet löytyvät muista syistä tehdyissä TT-, magneetti- tai ultraäänitutkimuksissa.

Vaatiiko maksakasvain aina hoitoa?

Ei aina. Suositeltava hoitotapa riippuu kasvaimen tyypistä, koosta, sijainnista, kasvutavasta ja potilaan yleisestä terveydentilasta.

Voidaanko maksakasvaimia hoitaa ilman leikkausta?

Joitakin valittuja maksakasvaimia voidaan hoitaa vähän kajoavilla kuvantamisohjatuilla hoidoilla. Soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti.

Mitä tapahtuu maksakasvaimen diagnoosin jälkeen?

Diagnoosin jälkeen asiantuntijat käyvät läpi kuvantamislöydökset ja muut lääketieteelliset tiedot määrittääkseen sopivimmat seuraavat askeleet. Näitä voivat olla seuranta, lisätutkimukset tai hoito.