Sairauden ymmärtäminen

Kilpirauhanen on kaulan etuosassa sijaitseva pieni, perhosen muotoinen rauhanen. Se tuottaa hormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, vireystilaa, sydämen sykettä ja kehon lämpötilaa.

Kilpirauhasen kyhmyt ovat hyvin yleisiä. Suurin osa niistä on hyvänlaatuisia eikä aiheuta oireita. Osa kyhmyistä voi kuitenkin kasvaa niin suureksi, että ne aiheuttavat paikallisia oireita tai vaikuttavat hormonituotantoon, tai ne vaativat lisätutkimuksia pahanlaatuisuuden poissulkemiseksi.

Nordic Focal Therapiesilla olemme erikoistuneet kilpirauhaskyhmyjen diagnostiikkaan ja kuvantamisohjattuun hoitoon.

Asiantuntijamme voivat ultraäänen avulla arvioida kyhmyjä tarkasti, ottaa tarvittaessa kudosnäytteitä ja tarjota kilpirauhaskyhmyjen vähän kajoavana hoitona mikroaaltoablaation, jossa kilpirauhaskyhmy kuumennetaan mikroaaltoneulalla sisältä päin ja aiheutetaan kyhmyn pieneneminen. Toimenpide tehdään hereillä ja se säästää tervettä kilpirauhaskudosta.

Kilpirauhaskyhmyjen tyypit

Kilpirauhaskyhmy on kilpirauhasen sisällä oleva paikallinen kilpirauhasperäisistä soluista koostuva muutos. Kyhmyt voivat olla kiinteitä, nestetäytteisiä (kystisiä) tai näiden yhdistelmiä.

Kyhmyt löytyvät usein sattumalöydöksinä muusta syystä tehdyissä kaulan ultraääni-, TT- tai magneettitutkimuksissa.

Hyvänlaatuiset kilpirauhaskyhmyt

Suurin osa kilpirauhasen kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Yleisiä tyyppejä ovat:

• Kolloidi- ja hyperplastiset kyhmyt

• Kilpirauhaskystat

• Follikulaariset adenoomat

• Monikyhmyisen struuman kyhmyt

Myös hyvänlaatuinen kyhmy voi vaatia hoitoa, jos se kasvaa, aiheuttaa näkyvän kohouman kaulalla tai aiheuttaa paikallisia oireita.

Näissä tilanteissa vähän kajoava mikroaaltoablaatio voi olla vaihtoehto leikkaukselle.

→ Lue lisää kilpirauhasen mikroaaltoablaatiosta

Autonomisesti toimivat (toksiset) kyhmyt

Osa kyhmyistä tuottaa kilpirauhashormonia normaalista säätelystä riippumatta. Näitä kutsutaan autonomisesti toimiviksi eli toksisiksi kyhmyiksi, ja ne voivat aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa.

Valikoiduilla potilailla liikatoimintaisen kyhmyn kohdennettu hoito voi palauttaa hormonitasot normaaleiksi säästäen samalla muun kilpirauhasen.

Pahanlaatuiset kilpirauhaskasvaimet

Pieni osa kilpirauhasen kyhmyistä on pahanlaatuisia. Yleisin muoto on papillaarinen kilpirauhassyöpä, joka kasvaa yleensä hitaasti ja jonka ennuste on hyvä.

Muita tyyppejä ovat follikulaarinen ja medullaarinen sekä harvinainen anaplastinen kilpirauhassyöpä.

Pahanlaatuisuusepäily arvioidaan aina moniammatillisessa työryhmässä, ja hoito toteutetaan voimassa olevien hoitosuositusten mukaisesti.

Kilpirauhaskyhmyjen oireet

Monet kilpirauhasen kyhmyt eivät aiheuta lainkaan oireita. Mahdollisia oireita ovat:

• Näkyvä tai tunnusteltavissa oleva kyhmy kaulalla

• Paineen tai kiristyksen tunne kurkussa

• Epämukavuuden tunne nieltäessä

• Äänen muutokset tai käheys

• Hengenahdistus makuulla, jos kyhmy on suuri

• Sydämentykytys, laihtuminen tai kuumuuden huono sietäminen liikatoimintaisissa kyhmyissä

• Väsymys ja palelu kilpirauhasen vajaatoiminnassa

Nämä oireet eivät ole ominaisia vain kilpirauhaskyhmyille, minkä vuoksi tarkka kuvantaminen ja erikoislääkärin arvio ovat tärkeitä.

Miten kilpirauhaskyhmyt diagnosoidaan

Arviointi perustuu yleensä kliinisen tutkimuksen, ultraäänikuvantamisen, laboratoriokokeiden ja tarvittaessa kudosnäytteen yhdistelmään.

Ultraääni

Ultraääni on kilpirauhasen ensisijainen kuvantamismenetelmä. Se antaa yksityiskohtaista tietoa seuraavista:

• Kyhmyjen koko, lukumäärä ja sijainti

• Onko kyhmy kiinteä, kystinen vai näiden yhdistelmä

• Piirteet, jotka auttavat arvioimaan pahanlaatuisuuden riskiä

• Kyhmyn suhde henkitorveen, verisuoniin ja hermoihin

• Läheiset imusolmukkeet

Ultraääntä käytetään myös kudosnäytteenoton ohjaamiseen sekä kuvantamisohjattujen hoitojen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Laboratoriokokeet

Verikokeet, kuten kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) ja kilpirauhashormonien pitoisuudet auttavat selvittämään, onko kilpirauhasen toiminta normaalia, liiallista vai vajaata.

Ohutneulanäytteenotto eli ohutneulabiopsia

Kun kuvantamisen perusteella ei voida varmistaa kyhmyn luonnetta, voidaan suositella ohutneulanäytteen ottamista.

Näyte otetaan ultraääniohjauksessa ohuella neulalla, ja siitä tutkitaan kyhmyn soluja laboratoriossa. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja se on yleensä hyvin siedetty.

Näytteen tulos auttaa valitsemaan seurannan, vähän kajoavan hoidon tai leikkauksen välillä.

TT-kuvantaminen ja isotooppitutkimus

Tietokonetomografiaa (TT) voidaan käyttää solisluun alapuolelle ulottuvien suurten kyhmyjen arviointiin.

Kilpirauhasen isotooppitutkimus eli gammakuvaus puolestaan auttaa tunnistamaan autonomisesti toimivia kyhmyjä.

Kilpirauhasen mikroaaltoablaatio (kuumennushoito)

Teemme kilpirauhasen mikroaaltoablaatioita valikoiduille potilaille. Mikroaaltoablaatio on vähän kajoava kuvantamisohjattu hoito, jossa kyhmyn kudos tuhotaan hallitun lämmön avulla ilman kilpirauhasen poistoa.

Toimenpide tehdään ihon läpi ultraääniohjauksessa ja paikallispuudutuksessa. Kyhmyyn viedään ohut neulamainen antenni, jonka kautta hoitoalueelle johdetaan mikroaaltoenergiaa. Samalla ympäröiviä rakenteita seurataan ja suojataan huolellisesti. Ablaatio kestää yhdestä kahteen tuntia, ja potilas on hereillä koko toimenpiteen ajan.

Hoidettu kudos pienenee vähitellen seuraavien kuukausien aikana, jolloin kyhmyn koko pienenee ja paikalliset oireet lievittyvät.

Mikroaaltoablaatiota voidaan harkita seuraavissa tilanteissa:

• Hyvänlaatuiset kyhmyt, jotka aiheuttavat kohouman kaulalla, paineen tunnetta tai nielemisvaikeuksia

• Autonomisesti toimivat kyhmyt, jotka aiheuttavat kilpirauhasen liikatoimintaa

• Oireilevat kilpirauhaskystat

• Potilaat, jotka haluavat välttää leikkausta tai joille leikkaus ei sovi

Kuvantamisohjatun hoidon etuja ovat leikkaushaavan puuttuminen, näkyvän arven välttäminen kaulalla, kilpirauhasen normaalin toiminnan säilyminen ja lyhyt toipumisaika. Useimmat potilaat pääsevät kotiin samana päivänä.

Hoidon soveltuvuus varmistetaan aina ultraäänitutkimuksen, laboratoriokokeiden ja solunäytteellä varmistetun hyvänlaatuisuuden perusteella.

Milloin sinun pitäisi hakeutua erikoislääkärin arvioon?

Erikoislääkärin arvio voi olla aiheellinen, jos:

• Kuvantamisessa tai kliinisessä tutkimuksessa on löytynyt kilpirauhasen kyhmy

• Olet huomannut kaulalla kasvavan kyhmyn tai kohouman

• Sinulla on paineen tunnetta, nielemisvaikeuksia tai äänen muutoksia

• Sinulla on liikatoimintainen kyhmy, joka aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan oireita

• Haluat tietoa kilpirauhasleikkauksen vaihtoehdoista ja mikroaaltoablaatiosta

• Tarvitset asiantuntija-arvion ultraäänilöydöksistäsi

Varhainen arviointi auttaa selvittämään diagnoosin ja määrittämään sopivimman seuraavan askeleen.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko kaikki kilpirauhasen kyhmyt syöpää?

Eivät. Valtaosa kilpirauhasen kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Ultraäänilöydökset ja tarvittaessa ohutneulanäyte auttavat selvittämään kyhmyn luonteen.

Miten kilpirauhasen kyhmyt yleensä löytyvät?

Monet kyhmyt löytyvät sattumalöydöksinä muusta syystä tehdyissä kaulan ultraääni-, TT- tai magneettitutkimuksissa tai tavanomaisen lääkärintarkastuksen yhteydessä.

Vaatiiko jokainen kilpirauhasen kyhmy hoitoa?

Ei. Monia kyhmyjä voidaan turvallisesti vain seurata ultraäänellä. Hoitoa harkitaan, kun kyhmy kasvaa, aiheuttaa oireita tai vaikuttaa hormonituotantoon.

Onko mikroaaltoablaatio kivulias?

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Useimmat potilaat tuntevat hoidon aikana vain lievää painetta tai lämmön tunnetta kaulalla.

Häviääkö kyhmy kokonaan ablaation jälkeen?

Hoidettu kudos pienenee vähitellen usean kuukauden aikana. Tavoitteena on kyhmyn merkittävä pieneneminen ja oireiden lievittyminen, ei kyhmyn täydellinen häviäminen.

Tarvitsenko hoidon jälkeen kilpirauhaslääkitystä?

Mikroaaltoablaatio kohdistuu vain kyhmyyn ja säästää ympäröivän terveen kilpirauhaskudoksen, joten kilpirauhasen normaali toiminta yleensä säilyy ilman hormonikorvaushoitoa.